Täällä Islannissa ovat riehuneet taas sellaiset syysmyrskyt, että olishan tuon asuinpaikkansa vähän tyynemmiltäkin leveyksiltä voinut valita. Tajusin myös, että siitäkin on jo reilusti yli vuosi, kun muutimme viime vuonna Suomeen. Ja nyt ollaan jo toistamiseen paluumuutettu tänne jääpalalle myrskyn silmään.

Rehellisyyden nimissä täällä edelleen toivutaan kahden muuton jälkimainingeista. On oikeastaan vaikea eritellä, mikä siinä maastamuutossa nyt erityisesti ottaa voimille. Ehkä kaikenlaisen järjestelyn ja byrokratian määrä?

Entäs siellä? Poltteleeko mielessä Suomeen muutto ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen? Tai kiinnostaisiko vastaavasti tehdä irtiotto Suomesta?

Et ole ainoa. Vuonna 2021 yli 7 100 Suomen kansalaista muutti ulkomailta Suomeen, kun taas lähes 6 700 kansalaista muutti maasta pois (Tilastokeskus, 2021). Monen miinusmerkkisen vuoden jälkeen Suomeen muutti takaisin ensimmäistä kertaa enemmän suomalaisia kuin Suomesta pois. Eli antaa palaa vaan – kerrankos täällä vaan muutetaan! Vaikka se voi olla rankkaa, meidän perhe on sitä mieltä, että maastamuuttokokemus kannattaa.

Vinkkejä paluumuuttoon

Olen koonnut tähän alle joitakin vinkkejä, jos siellä on muutto edes etäisesti mielessä. ”Älä tee niinkuin me teimme vaan niinkuin minä sanon” olkoon sloganimme. Paljon muutossa – kuten elämässä yleensä – on myös sattumaa, joten kaikkea ei tietysti voi suunnitella, vaikka kuinka hioo sitä excel-taulukkoaan.

Asunto Suomesta – stressitesti

Jos teillä ei ole sukulinnaa, josta saatte lohkaista länsisiiven Suomi-vuodellenne, voitte silti lähestyä sukulaisia ja ystäviä, jos joku tietäisi vinkata vapautuvasta asunnosta. Kannattaa tuoda muuttoideanne julki sosiaalisessa mediassa ja verkottua.

Itse löysimme asuntomme ilman suhteita, netistä Oikotien vuokra-asuntoja selaten. Olin laittanut tietyt parametrit (asunnon koko, hinta, maantieteellinen alue jne. hakuperusteiksi) ja skannasin sivuja monta kertaa päivässä noin kolme, neljä kuukautta ennen aiottua muuttoa. Jos vuokraa välitysfirman kautta, voi olla myös astetta turvallisimmilla vesillä. Toisaalta vuokrafirmoihin liittyy myös valitettavasti kylmäkiskoista byrokratiaa, joten ehkä tällä kokemuksella silti vuokraisin joltain herttaiselta immeiseltä. Jos tulet Suomeen tilapäisesti, asunto kannattaa, jos mahdollista, vuokrata kalustettuna, koska säästät hermoja ja rahaa. Välttäisin silti, varsinkin lasten kanssa, design-edustuskoteja, ellet halua viettää vaihtovuotta arvohuonekaluja varoen. On vaikeaa löytää juuri täydellistä asuntoa määräajaksi, mutta hyvän löytyminen on mahdollista – jopa etänä! Itse pyysin sukulaisia käymään näytössä, että tiesimme asunnon olevan olemassa.

Asunnon ostamisesta Suomesta en uskalla ohjeistaa mitään, enkä tiedä edes saisiko ulkomaalaisena lainaa. Oma stressileveli ei kestäisi sellaista, vaan jos oman torpan myisi, varmaan vuokraisin silti ensin selvittääkseni, miten perhe sopeutuu Suomeen.

Asunnon etsintään kului eniten aikaa ja siihen koko muutto meinasi myös kaatua. Pääkaupunkiseudulla ja muuttovoittoalueilla hinnat ovat korkeita ja asunnot menevät nopeasti. Tänä vuonna kannattaa myös huomioida, miten asuntoa lämmitetään (sähkölasku!).

Ja kun nyt kumminkin hullaannutte – kuten me ensin – jostain mökistä keskellä metsää, muistakaa, että ilman autoa olette yksin pimeässä siellä keskellä metsää!

Jos olet perheellinen, kannattaa asunnoissa kiinnittää huomiota koulujen ja päiväkotien läheisyyteen: Sanoisin max. 10 min kävelymatka, ei isojen teiden ylityksiä, koska piltti joutuu koulumatkaa yksin pendelöimään. Mutta huomaa, että joissakin kunnissa (esim. Espoo) ei ole ns. lähikouluperiaatetta eli lapsi ei automaattisesti välttämättä pääse kotia lähimpään kouluun.

Asuntojen kanssa on vaan kestettävä myös järkyttävä tietty määrä stressiä. Esimerkiksi itse teimme ensin sopimukset Suomeen ja vasta sitten aloimme vuokrata omaa asuntoa Reykjavikissa, vailla tietoa, saammeko sitä vuorattua. Marssijärjestys riippuu asuntomarkkinoiden luonteesta eri maissa. Esimerkiksi Islannin vuokramarkkinoiden sykli on mielestäni kiivaampi ja spontaanimpi kuin Suomessa.

Pysyvä vai tilapäinen muutto, kas siinä pulma

Kun muutat Suomeen, saat kunnian vierailla Digi- ja väestötietovirastossa. Siellä sinun tulee ruksia lomakkeisiin, oletko muuttamassa pysyvästi vai tilapäisesti, vaikka olisit hoitanut tuommoiset ilmoitukset jo Postin kautta. Jos ajattelet muuttavasi forevö, tämä ei tietysti ole ongelma. SIlloin siirryt lähtömaastasi Suomen systeemeihin ja nautit samoista eduista kuin muutkin kanta-asukkaat. Koska me muutimme 11 kuukaudeksi ja pysyvä asuinpaikkamme on Islanti, meidän tuli valita tilapäinen, määräaikainen muutto. (Toki näilläkin valinnoilla voi joskus pelailla…)

Määräaikainen muutto tarkoittaa, että pysyt esimerkiksi terveyspalvelujen osalta edelleen osana pysyvän asuinmaasi systeemiä. Siksi on parempi, ettet kovin pahasti sairastele tilapäisen asumisesi aikana. Puolisollani on krooninen suolistosairaus, johon hänellä on useiden tuhansien eurojen (korvattava) biolääkitys. Siinä hieman hermostutti, onnistuisiko tuollainen korvattavuus, mutta lopulta hän päätyi hakemaan lääkkeet Islannista jouluvierailun aikana.

Määräaikainen muutto saattaa vaikuttaa myös päivähoidon korvattavuuteen ja meillehän elokuussa ennen koulujen alkua sanottiin ensin, etteivät lapsemme sittenkään voi käydä suomalaista peruskoulua! Tämä SIIS, KUN OLIMME JO MUUTTANEET SUOMEEN. Pienen paniikin ja virkailijan selvitysten jälkeen ilmeni, että kyseessä oli väärinkäsitys ja lapset pääsevät kouluun. Kääk!

Eurooppalainen sairaanhoitokortti

Ks. edellinen kohta. Jos sinulla ei vielä ole, hanki hyvä ihminen heti ilmainen, eurooppalainen sairaanhoitokortti. Tämän saa yleensä oman (eurooppalaisen) kotimaansa sosiaaliviranomaisilta tilattua.

Tällä ihmeellisellä kultakortilla ja suomalaisilla henkilötunnuksilla katoimme kiitettävästi mm. lasten lääkärikuluja. Ja vaikka olisit kuinka varovainen, niitä kuluja tulee. Omista lapsista tuntui uudessa ympäristössä tulevan käsittämättömän tapaturmaherkkiä! Ehkä se on kömpelyys vieraassa maastossa? Liikaa puita!

Näin koulushoppailet

Horinoitani seuranneet tietävät PISA-addiktioni ja vertailevat kouluanalyysini.

Rehellisyyden nimissä aloitin jo todella varhain haravoimaan kouluja pääkaupunkiseudulta. Lähinnä googlailin keskustelupalstoja ja mielipiteitä tiettyjen alueiden kouluista. Paljon tässä triangelissa tietysti ratkaisee, mistä saa asunnon ja mahdollisen työn.

Jo ennen kuin olimme lyöneet asuntoa lukkoon, kirjoitin lähikoulun rehtorille tunnustelusähköpostin. Nopea ja lämmin vastaus antoivat hyvän ensivaikutelman ja toden totta lasten koulu ja opettajat olivat todella hyvät! Jos en olisi saanut nopeaa vastausta tai asiat olisivat koulun suhteen edenneet hitaammin, olisin saattanut perua koko muuton.

Miten järjestää töitä Suomesta?

Voisitko tehdä nykyistä työtäsi etänä Suomesta käsin? Varmaan moni meistä luuli olevansa työpaikkaan fyysisesti sidottuja ennen koronaa. Nyt kun etätyö on uusi normi, rohkeasti vaan asia esiin seuraavassa kehityskeskustelussa. Itsehän sain naama punaisena viime sekunneilla kakaistua toiveen, että ”eihän tämä nyt varmaan mitenkään onnistu, mutta ihan vaan kyselisin semmosta…”

Tietysti monia töitä ei noin vain tehdä etänä. Suomen-vuoden jälkeen voin lämpimästi suositella töiden hakemista fyysisesti Suomesta ihan sillä perusteella, että silloin paremmin integroituu takaisin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ulkomailta käsin työpaikan hakeminen Suomesta voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta. Itsekin olen tullut valituksi videohaastattelun perusteella Suomeen (en tosin ottanut paikkaa vastaan, koska emme silloin pystyneet muutamaan). En ole täysin perillä sivuista, mutta esimerkiksi näiden sivujen, kuten mol.fi, oikotie ja duunitori kautta voi lähteä liikkeelle.

Henkinen hätävara

Jos talous sallii ja esimerkiksi toisella perheen aikuisista on työ, olisiko toisen mahdollista ottaa enemmän vastuuta soputumisen järjestämisestä ja keskittyä aluksi siihen. Meillä oli aivan liian tiukka aikataulu molempien vanhempien ollessa 100% töissä ja toisen opiskellessa! Paluumuutto voi olla jopa suomalaiselle itselleen yllättävä henkinen myllerrys, varsinkin talvikuukausina, joten kaikenlainen mahdollisuus ja AIKA tehdä perheenä ja itse jotain kivaa, on näin jälkikäteen ihan ehdotonta estämään romahduksia.

Ja jos ei heti solahda töihin, pystyykö hakemaan opiskelupaikkaa Suomesta. Siihen voi saada anottua erilaisia tukia. Moneen maahan verrattuna opiskelu Suomessa on halpaa.

Minulla on pankkitunnus, siis olen

Puolison kanssa olemme ihmetelleet suomalaisten tunnistautumista kaikkiin systeemeihin pankkitunnusten kautta. Huom. myös niihin systeemeihin, jotka erikseen mainostavat, ettei pankkitunnuksia tarvitse! Koska olimme Suomessa vain 11 kuukautta ja puoliso työskenteli Islantiin, emme kokeneet tarpeelliseksi perustaa hänelle tiliä. Ei tämä nyt tietenkään ole kynnyskysymys ja kyseessä on ensimmäisen maailman ongelma, mutta yhtä kaikki, on erityistä, että ainoa käypä tunnistautuminen käy pankin kautta.

Esimerkiksi Islannissa on sosiaaliturvatunnukseen ja puhelinnumeroon perustuva sähköinen tunnistatuminen.

Kannattaako muuttaa?

Minulta on kyselty, millaista oli asua vuosi Suomessa. Rehellisesti olen kertonut, että se oli rankka, mutta hyvä kokemus. Vaikeinta oli lasten kivikkoinen sopeutuminen uusiin luokkiin ja sosiaalisiin kuvioihin. Vaikeaa oli myös työskennellä uudessa työroolissa kokonaan etänä. Vanhempina yritimme myös tehdä vähän liian paljon – opiskella ja tehdä uutta työtä – koko perheen ison muutoksen lisäksi.

Kesällä taas Suomessa olisi viihtynyt pidempäänkin ja varmaan tulevaisuudessa yritämme viettää Suomessa aikaa juuri kesäisin. Lapsetkin ovat jo sen ikäisiä, että Suomi-kokemuksen muistaa vielä aikuisena; hyvässä ja pahassa. Nyt meillä on elämänmittainen kokemus muutosta ja rohkeus kohdata vaikeitakin asioita ja toivottavasti viisautta tehdä ensi kerralla paremmin. Muuttaminen kannattaa aina.